Vinkkejä, miten voimme herättää uteliaisuutemme.

Kohdatessamme uuden ihmisen, aivomme pyrkivät nopeasti sijoittamaan hänet johonkin tuttuun lokeroon. Lokeroiminen auttaa meitä tekemään nopeita päätöksiä ja ennakoimaan toistemme käyttäytymistä.

Sosiologi, aikuiskasvatuksen tutkija Jack Mezirowin (1991) kehittämän transformatiivisen oppimisen teorian mukaan merkitysperspektiivit muodostavat meidän henkilökohtaisen viitekehyksen/paradigman, joka ohjaa havaintojamme, tulkintaamme, ajatteluamme, tunteitamme ja toimintaamme. Vakiintuneet merkitysperspektiivimme voivat sisältää vääristymiä todellisuudesta.

Organisaation kyky toimia muuttuvassa ympäristössä riippuu siitä, miten todellisuutta tulkitaan. Muutos saa merkityksensä tulkinnan kautta, ja juuri tuo tulkinta ohjaa, millaiseksi muutos organisaatiossa muotoutuu.

Uskomukset ovat niitä ajatuksia ja käsityksiä, joita meillä on itsestämme, toisistamme ja ympäröivästä maailmasta sekä kohtaamistamme erilaisista asioista, ilmiöistä, tilanteista ja konteksteista. Ne ovat kuin suodattimia, jotka vaikuttavat siihen, miten me tulkitsemme todellisuutta, miten me ajattelemme, tunnemme ja toimimme.

Teemme jatkuvasti havaintoja, tulkintoja ja johtopäätöksiä kohtaamistamme ihmisistä, asioista ja ilmiöistä sekä erilaisista tilanteista ja konteksteista, joissa toimimme. Nämä pienet päättelyn hetket vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme toisiamme, miten toimimme erilaisissa tilanteissa, verkostoissa ja ympäristöissä sekä millaisia valintoja ja ratkaisuja teemme.

Jatkuvassa muutoksessa olevassa, entistä kompleksisemmassa maailmassa asioiden ja eri ilmiöiden keskinäiset riippuvuussuhteet synnyttävät yhteen nivoutuneita ongelmia ns. pirullisia ongelmia, joiden ratkaiseminen kesyjen ja sotkuisten ongelmien keinoin johtaa herkästi aiempaa pahempaan tilanteeseen.

Vinkkejä, miten onnistua systeemitason muutoksessa.

Vinkkejä, miten kehittää sopeutumiskykyämme.

Hektinen ja jatkuvassa muutoksessa oleva maailma luo meille paineita reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin ilman asioiden ja ilmiöiden syvällisempää ja tarkempaa tarkastelua. Tämä johtaa herkästi tilanteeseen, jossa mielemme käyttää ohituskaistaa tehdäksemme nopeita johtopäätöksiä.

Muutostilanteissa omat ajatuksemme ja näkemyksemme muutoksesta vaikuttuvat siihen, miten me ymmärrämme toistemme ajatuksia ja näkemyksiä. Saatamme kokea, että hyvinkin argumentoidut, kriittiset ajatukset ja näkemykset, jotka haastavat mahdollisesti muutoksen tarkoituksen ja meidän omat ajatuksemme ja näkemyksemme muutoksesta, ovat muutosvastarintaa.

Jatkuvat muutokset saattavat väsyttää. Jotta emme väsyisi muutokseen, meidän on mukautettava tapaamme inspiroida muutosta.

Voidaksemme optimoida kokonaisuutta, meidän on tunnistettava ja ymmärrettävä millaisia sisäisiä ja ulkoisia yhteyksiä systeemiimme liittyy, ja miten eri yhteydet ovat muovanneet ja muovaavat systeemiämme.

Organisaation tulevaisuuden rakentamisen onnistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa minkä tyyppisestä organisaation toiminnan kehittämisestä ja muutoksesta on kysymys ja millaiset lähestymistavat ja menetelmät tukevat kyseisen tyyppistä kehittämistä ja muutosta.

Organisaation toiminnan jatkuvan parantamisen lähestymistapoja on useita. Lähestymistavan valintaan vaikuttaa mitä jatkuvalla parantamisella tavoitellaan.